Pohjoismaalainen hyvinvointi valtio on ollut ideologiana kestävä ja menestyvä malli kautta vuosikymmenten. Sen tuoma turva kansalaiselle on merkittävä ja tasa-arvoistaa yhteiskuntaa sekä tasapainottaa tuloeroja. Tästä syystä niin sosiaalipalvelut kuin koulutuskin on mahdollista rakentaa maksuttomaksi ja työelämän ulkopuolelle joutuvat kansalaiset saavat tukitoimien kautta itsensä takaisin yhteiskunnan jäseneksi helposti. Malli on toiminut tähän mennessä erinomaisesti, mutta muuttuvassa maailmassa on alkanut kuhista, onko tämä malli sittenkään enää se, jolla rakennetaan toimivaa ja kestävää valtiollista rakennetta? Miten käy, kun maailma muuttuu, ei voi kukaan sanoa, mutta meillä pohjolassa on loistavat edellytykset sille, että hyvinvointi malli jatkaa samaa rataansa vaikkakin hieman erilaisella ja uudistuneella mallilla. Se on selvää, että paikalleen ei tämä malli voi jäädä ja se, miten ongelmat ratkaistaan ovat kiinni suuresti yhteistyöstä, uusien innovatiivisten ratkaisujen synnystä ja maiden välisestä avoimesta kommunikaatiosta ja neuvottelusta. Pohjoismaat tulee pärjäämään hyvin avoimuutensa, näkökantojensa ja arvojensa valossa, nyt tarvitaan vaan selkeää suuntaa mihin mennä.

Uhkana digitalisaatio

Uhkana digitalisaatio

Miksi digitalisaatio olisi uhkana hyvinvointivaltiolle? Vastaus tulee yksinkertaisesti siitä, että digitalisaation myötä matalasti koulutettujen työpaikkojen sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpaikkoja vähenee jatkuvaan tahtiin. Ihmisen tekemä työ voidaan helposti korvata nykyaikana koneilla ja tietokoneilla sekä osa työstä on jo täysin digitalisoitunut niin, että ollaan pienessä ajassa menetetty runsaasti erinäisiä työpaikkoja ympäri maailmaa. Pohjoismaiden valtiot ovat pienen kokonsa vuoksi kärsineet tästä muutoksesta suuresti ja uusia työpaikkoja täytyy saada sekä uudenlaista kouluttautumista ja kansalaisten uudelleen kouluttautumista täytyy tehostaa, jotta yhä useampi saadaan mukaan digitalisaation tuomiin uusiin tuuliin.

Väestön ikääntyminen Terveydenhuolto ja hyvinvointi menot tulevat kasvamaan radikaalisti ympäri Pohjoismaita. Työikäinen kansa ei pysty yksin kuromaan taloudellista menetystä kiinni ja uusia veron ja tulon lähteitä on löydyttävä korjaamaan ikääntyvän kansan menoja. Se miten muutokseen suhtaudutaan ja minkälaisia liikeitä tehdään niin valtioiden sisällä kuin yhdessä Pohjoismaissa, on vielä mysteeri, mutta tieto ja fakta on se, että mutta on tapahduttava pian tai tilanteesta kärsii jokaisen valtion talous. Se miten korvataan työikäisten menetys ylipäätään työmarkkinoilla, on täysin kiinni nyt työperäisestä maahanmuutosta. Pieni väestöisiin maihimme täytyy löytää pätevää työvoimaa, jotka elvyttävät tilannetta. Työmarkkinoille tarvitaan varsinkin sosiaali- ja hyvinvointi aloille runsaasti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *