Pohjolassa pitää olla hyvä asua, tehdä työtä ja elää. Pohjoismainen neuvosto sisältää 87 valittua jäsentyä kaikista jäsenmaista. Jäseniä on Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Tanskasta eniten. Kaksikymmentä edustajaa. Islannilla seitsemän ja Ahvenanmaalta pitää olla kaksi Suomen edustajista ja Tanskalla kaksi edustajista täytyy olla Färsaarilta ja kaksi Grönlannista. Suomi liittyi Pohjoismaisten neuvostoon vuonna 1955. Neuvoston jäseneksi tullaan parlamenttien kautta eli ei suorilla vaaleilla vaan parlamentit valitsevat keskuudestaan edustajansa. Neuvoston presidentti valitaan vuosikokouksessa ja seuraava vuosi kokous järjestetään presidentin omassa kotimaassa. Presidenttiys on kiertävä ja vaihtelee vuosittain maasta toiseen. Päivittäisestä toiminnasta vastaa valiokunnat ja neuvostoa palvelee sihteeristö, joka toimii Kööpenhaminasta käsin. Nykyinen neuvoston johtaja on ruotsalainen Britt Bohlin. Pohjoismaisten Neuvoston yhteistyöelin on Pohjoismaiden ministerineuvosto, jonka päävastuu on pääministereillä. Pääministerit tapaavat muun muassa ennen EU-huippukokousta keskenään ja näin ollen yhtenäistävät Pohjoismaiden näkemyksiä ja kantoja sekä puheenvuoroja. Pohjoismaiden neuvostolla on budjetti palkintojen jakoon, joka yhtenäistää kulttuurillisesti koko Pohjoismaita. Nämä palkinnot jaetaan suurimmista kulttuurillisista teoksista vuosittain.

Minkälaisista palkinnoista on kyse?

kirjallinen palkinto

Kirjallisuuden palkintoa on jaettu jo jopa vuodesta kuusi kymmentä kaksi, jolloin Helsingin Sopimus allekirjoitettiin. Musiikkipalkinto jaetaan, joka toinen vuosi säveltäjälle ja joka toinen vuosi esiintyjäryhmälle, jotta saadaan luovan ja korkeatasoisen esittämisen palkinto jaettua tasapuolisesti Pohjoismaiseen musiikkiin. Elokuva ja lastenkirjallisuus palkinnot ovat kaikkein uusimpia palkintoja, joita jaetaan. Lasten- ja nuorten kirjallisuuspalkinto lisättiin 2013 mukaan palkintojen listalle, sillä neuvosto haluaa tukea monivuotisesti pyrkimyksiä saada Pohjolan lasten ja nuorten kirjallisuuteen puhtia ja haluaa panostaa sen kehittymiseen. Elokuvapalkinto jaettiin ensikerran 2002 kokeilun omaisesti, mutta se vakiinnutti paikkansa vuonna 2005 ja jaettiin siitä lähtien joka vuosi säännöllisesti. Jokaisella palkinnon viidellä eri haaralla on oma lautakuntansa, joka päättää kuka palkinnon saa ja myös päättää palkinnon ehdokkaista. Palkinnot kukin ovat suuruudeltaan 350 tuhatta Tanskan kruunua eli miltei viisi kymmentä tuhatta euroa tarkalleen 47 tuhatta euroa. Palkintojen tarkoitus on tukea ja tuoda esille maiden välistä yhteistyötä. Kirjallisuus sekä ympäristö palkinnot ovat näistä palkinnoista kaikkein arvostetuimmat ja hakemuksia tulee joka vuosi reippaasti. Yksittäiset palkintolautakunnat koostuvat jäsenistä, joissa on mukana kaksi jäsentä kustakin Pohjoismaasta. Suomen osalta toinen jäsenistä tulee olla suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen. Jäsenten tulee olla maansa ja palkinnon agendan ammattilaisia ja asiantuntijoita ja tunnettava aihealue hyvin.

Palkinnon suuruus on lähes viisikymmentä tuhatta euroa

Neuvosto jakaa vuosittain oman vuotuisen huippuistuntonsa aikana viisi erilaista palkintoa. Palkinnot ovat seuraavat: elokuvapalkinto, lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, musiikkipalkinto, ympäristöpalkinto ja kirjallisuuspalkinto. Ideana miksi palkintoja jaetaan neuvoston kautta, on se, että on tarkoitus tehdä maiden välistä yhteistyötä tunnetummaksi. Kulttuuriyhteistyön lisääminen edistää myös muita neuvoston Helsingin Sopimuksessa päätettyjä asioita kuten tunnettavuuden lisäämistä sekä media huomiota. Palkinnoilla herätellään mielenkiintoa koskien alueiden ja maiden eri kieliin, musiikkiin ja elokuviin. Ympäristöpalkinnon puitteissa pyritään luomaan ja esittämään viestiä merkittävästä panostuksesta Pohjoismaiden kestävään kehitykseen. Palkinnoilla on vahva kansainvälinen asema ja ne ovat tunnetuimmat palkinnot koko Pohjolan alueella. Jokaisella palkinnolla on oma jäsennelty ja säännöstelty valintaprosessi ja omat ehtonsa niin ehdokkaista kuin myös palkintolautakunnan jäsenistä. Säännöt eivät ole yhtenäiset vaan riippuvat siitä, mistä palkinnosta on kyse. Palkinnot jaetaan usein vaikutusvaltaisten henkilöiden toimesta palkintogaalassa vuosittain. Vuonna 2018 palkinnot jakoi Norjan pääministeri yhdessä Norjan kruunuprinsessan kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *