Työllisyys on aina ollut ja tulee aina olemaan isona puheenaiheena ympäri maailmaa. Jokaisen maan tavoitteena on yrittää vähentää työttömyyttä tavalla tai toisella. Työttömyys on laaja käsite ja sen sisään mahtuu monta eri asiaa, jotka vaikuttavat työttömyyteen ja sen seurauksiin. Usein työttömyyden seurauksena on vähenevä kulutus, syrjäytymien ja joissakin tapauksissa alamaailmaan sekaantuminen, kuten huumeisiin tai muuhun laittomaan. Työttömät saattavat myös maksaa valtiolle enemmän kuin työssä käyvät, joka on myös syynä siihen miksi valtiot yrittävät vähentää työttömyyttä. Työttömyyden vähentäminen on kuitenkin haastavaa ja siihen liittyy paljon moniulotteisia ongelmia, joiden korjaamisen vaaditaan paljon energiaa. Jossakin määrin työttömyyttä on myös mahdotonta kitkeä kokonaan pois ja joillakin henkilöillä ei ole mahdollisuutta palata työelämään työttömyyden jälkeen. Tällaisia syitä saattaa olla esimerkiksi sairaus tai masennus, joiden takia työhön paluu on mahdotonta. Jälkimmäinen on kuitenkin korjattavissa oikeanlaisella hoidolla, mutta tämä hoito maksaa valtiolla usein todella paljon, jonka takia kaikkien ei ole sitä aina mahdollista saada.

Totta kuitenkin on, että moni työtön olisi valmis palaamaan työelämään, jos työpaikan saaminen olisi mahdollista. Kuitenkin kovan kilpailun ja työpaikkojen vähenemisen myötä työpaikan saaminen saattaa olla erittäin haastavaa. Tämän takia tarvittaisiin enemmän kannustusta valtiolta, jolloin yritysten olisi turvallisempaa ja helpompaa palkata uusia työntekijöitä. Toinen on taas yritysten perustamisen helpottaminen, joka vähentäisi uuden yrityksen perustamisen kuluja ja riskejä. Tällöin uusia yrityksiä syntyisi tuplasti enemmän, mikä taas tarkoittaisi enemmän työpaikkoja. Nykyään kuitenkin yrityksen perustaminen ainakin Suomessa on tällä hetkellä todella kallista ja yrityksen perustajan on otettava iso riski elannossaan menettäen kaikki aiemmin saadut tukensa. Tässä asiassa on vielä monella maalla paljon tehtävää, jotta työttömyys prosentti laskisi.

Työttömyys Suomessa

Työttömyys Suomessa

Suomen työttömyysprosentti oli viime vuonna 7,6 prosenttia väestöstä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko lukua ja todennäköisesti luku on isompi, jos lasketaan kaikki tilastojen ulkopuolelle jääneet työttömät. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin viime vuosina eli jotain on tehty oikein työttömyyden hillitsemisessä. Suomessa työttömyys ei sinänsä ole iso ongelma verrattuna muihin Euroopan maihin, joissa esimerkiksi Espanjan työttömyys prosentti on melkein 20 prosenttia väestöstä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että prosentille ei tarvitsisi tehdä mitään. Työttömyyden laskeminen on ikuinen projekti, jonka eteen Suomessa tehdään jatkuvasti töitä erilaisten kannustusohjelmien kautta. Suomessa isoimpana ongelmana on pienten kuntien ja paikkojen työllisyys. Kaupunkialueilla Suomen työttömyys on pienempää ja esimerkiksi Helsingissä etsitään jatkuvasti uusia työntekijöitä, vaikka sielläkin työpaikoista kilpaileminen on kovaa. Suomessa viime vuosina tehdyn tutkimuksen mukaan humanistisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneet työllistyivät kaikkein huonoimmin vuonna 2016. Toisena on taas eri taiteilija alat, joita ei usein lasketa työllisyystilastoihin. Taiteilija aloilla työskentelevät katsotaan usein elättävän itse itsensä, jolloin heitä ei lasketa työttömiksi vaikka heillä ei töitä olisikaan.

Muut työllisyys tyypit

Vaikka työttömyys nouseekin ensimmäisenä mieleen, kun puheeksi otetaan työllisyys, on se vain yksi osa kokonaisuutta. Työllisyyteen lasketaan myös eri alojen työssä käyvät työntekijät ja muut työllisyys tyypit, joilla on mahdollista elättää itsensä. Eri työllisyys tyyppejä ovat yrittäjä, työntekijä, freelancer työtä tekevä, jolloin työ on enemmänkin projektiluonteista ja työnantajia saattaa olla useita. Myös toimihenkilöt, asiantuntijat ja esimiehet kuuluvat kaikki omiin työllisyystyyppeihinsä. Näillä kaikilla on omat työllisyysprosenttinsa, jotka kattavat suurimman osa työllisyydestä. Nykyään yleistynyt freelancer työ on myös saanut monet työttömät työllistämään itse itsensä, jolloin töitä tehdään yhdellä tai monella eri alalla projekteina ja usein myös monelle eri työnantajalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *