Vinkkejä työpaikan metsästykseen

Joskus voi näyttää siltä, että olet tehnyt kaikki oikeat asiat työnhaussa, mutta et silti ole onnistunut. Vaikka tämä voi olla turhauttava tilanne, tosiasia on, että käytettävissä oleviin työpaikkoihin liittyy paljon kilpailua.Nykyään sinun on tehtävä muutakin kuin lähettää kunnollinen saatekirje ja saapua ajoissa haastatteluun. Sinun on erotuttava joukosta. Jaamme tässä artikkelissa vinkkejä,jotka auttavat sinua nopeaan palkkaamiseen.

Laatu korvaa määrän

Laatu korvaa määrän

Aika on loppujen lopuksi rahaa, joten ole tarkkana, mihin haet. On hyvä ottaa muutamia riskejä silloin tällöin, mutta rajoita haettavien työpaikkojen määrää. Sen sijaan keskitä energiasi yksilöityjen saatekirjeiden kirjoittamiseen, kohdennettuihin ansioluetteloihin ja lähettämään ne yrityksille, jotka palkkaavat tehtäviä, joihin olet pätevä. Mitä lähempänä ottelua, sitä paremmat mahdollisuudet palkata.

Muokkaa työhakuasiakirjat täydellisiksi

Suurin osa rekrytoijista ei edes katso ansioluettelosi, jos saatekirje on epämääräinen ja yleinen, joten ole mahdollisimman tarkka työhakemuksesi kanssa. Kirjoita henkilökohtainen saatekirje etsi rekrytoijan, palkkaamispäällikön tai henkilöstöjohtajan nimi organisaatiossa, johon haet. Se voi olla avain tapa nopeuttaa sovelluksesi käsittelyä. LinkedIn-selaaminen on hyödyllinen tapa tunnistaa yrityksen työntekijät. Jos haet erityyppisiä tehtäviä, luo kohdistetut ansioluettelot vastaamaan ja korostamaan työhistoriaasi. Ja on yhtä tärkeää varmistaa, että saatekirjeessäsi ei ole kielioppivirheitä tai kirjoitusvirheitä. Kun työnantajat lukevat kymmeniä ansioluetteloita päivässä, kirjoitusvirhe tai virhe voi nopeasti hakea hakemuksesi hylkäykseen.

Hyödynnä verkostoasi

Kuulostaa kliseeltä, mutta kyky “nimidroppailla” saatekirjeeseesi tai sähköpostikyselyyn lähettää hakemuksesi suoraan kasan päälle tai lähelle sitä. Kun etsit työpaikkaa, sinun tulisi hyödyntää henkilökohtaista ja ammatillista verkostoasi mahdollisimman paljon. Ota yhteyttä entisiin työtovereihin, johtajiin, pomoihin ja muihin yhteyshenkilöihin nähdäksesi, kuullaksesi lisää työpaikasta. Voit kysyä myös ystäviä tai perheenjäseniä, ja jos sinulla on hyvät suhteet joihinkin yliopistosi tai tutkijakoulun professoreihin, voit kysyä, voivatko he suositella yrityksiä, joihin sinun tulee hakea. LinkedIn-hakuominaisuuden avulla voit myös tunnistaa eri kontaktit eri kaupungeissa ja maissa.

Optimoi online-persoonasi

Mitä potentiaalinen työnantajasi näkee, kun hän googlettaa nimesi? Toivottavasti tulee esiin LinkedIn, henkilökohtainen verkkosivusi tai online-portfolio. Ennen kuin aloitat työnhaun, tee ”tietoverkkopuhdistus” suojaamalla yksityisyysasetuksiasi Facebookissa, Instagramissa tai muissa sosiaalisen median tileissä, joita et ehkä halua haastattelijan näkevän. Tee perusteellinen tarkistus varmistaaksesi, että käytät sosiaalista mediaa oikein työnhaussa. Päivitä sitten LinkedIn- tai Google Plus -profiilisi viimeisimmillä työllisyystiedoilla. Jos sinulla on aikaa tai kykyä, harkitse henkilökohtaisen verkkosivun tai online-portfolion luomista, jotta voit esitellä aiempaa työtäsi ja tarjota työnantajille positiivista tietoa itsestäsi. Tavallinen henkilö tuo käyntikortin tai jäljennöksen ansioluettelostaan haastatteluun. Erottuva ehdokas tuo mukanaan kansion, joka sisältää heidän saatekirjeen, tulostetut suositukset ja tarvittaessa esimerkkejä aiemmasta työstä. Vaikka näiden materiaalien tulostaminen ja järjestäminen vie jonkin verran aikaa, saatat olla yllättynyt siitä, kuinka pitkälle se voi viedä sinut haastatteluprosessissa.

Jätä hyvä vaikutelma

Jätä hyvä vaikutelma

Tiesit jo, että ensivaikutelmat ovat avainasemassa, mikä tarkoittaa, että on välttämätöntä koota ammattilainen asu, silittää paita, kiillottaa kenkäsi ja niin edelleen, mutta tiesitkö, että hyvän viimeisen vaikutelman jättäminen on yhtä tärkeää? Vaikka sinun pitäisi sanoa hyvästit haastattelijalle tiukalla kädenpuristuksella ja hymyillä, se ei lopu siihen. Pyydä myös käyntikorttia ja mene sitten kotiin, kirjaudu sisään sähköpostiisi ja lähetä kiitos huomautus haastattelijalle siitä, että hän on käyttänyt aikaa kanssasi. Se ei ole vain tapa pistää pisteitä. Se voi olla myös tapa toistaa mielenkiintosi asemaan, korostaa mitä haluat kiinnittää työkokemukseen tai mainita mitä et saanut sanoa haastattelun aikana.

Parhaat kanavat työpaikan löytämiselle

Jokainen meistä on väistämättä ollut elämänsä aikana tilanteessa, jossa työpaikan löytäminen on ollut ajankohtaista. Monille on tärkeää löytää työ, joka vastaa omia mielenkiinnonkohteita tai palkkatoivomusta. Joillakin tarve saattaa olla hetkellinen ja päämäärä on päästä maksamaan kerääntyneet laskut tai säästää tulevaa lomaa varten. Oli tilanne mikä tahansa, työn saanti on aina suuren panostuksen tulos. Haja-asutetussa Suomessa ei aina ole haluttavaa työtä tarjolla omalla paikkakunnalla ja niinpä työn perässä muuttaminen ei ole uusi ilmiö, jokainen on kuullut siitä. Mutta miten toimia jos ei yksinkertaisesti tärppää? Tai mistä päästä alkuun, jotta tärppäisi? Ihmisiä on niin monenlaisia, ettei varmasti löydy täysin samaa hakemusta puhumattakaan työhaastattelusta. Osa tuntee olonsa mukavaksi työhaastattelussa ja osa jännittää niin paljon, että pelkkä ilmaantuminen paikan päälle saattaa muodostua suureksi ongelmaksi. Onneksi eletään 2000-lukua ja moneen tilanteeseen on olemassa ratkaisu. Ja jos itse ei tiedä miten toimia, niin aina löytyy asiantuntija, joka opastaa ja neuvoo. Parasta tässä on, että se ei maksa mitään ja on kaikkien saatavilla, oli sitten mistä päin Suomea tahansa.

Mistä aloittaa

Suurin työpaikkapankki löytyy valtiolta ja sen tarjoamilta sivuilta. Työnantaja ilmoittaa TE-toimistolle tarvitsemasta työvoimasta ja se ilmoitus lisätään TE-toimiston nettisivuille. Lisäksi markkinoilla löytyy useampi ei-valtion omistuksessa oleva työnhakusivusto. Siellä löytyvät yleensä samat ilmoitukset, kuin TE-palveluidenkin sivustolla, mutta voi olla poikkeuksiakin. Jotkut yritykset koittavat saada työhakemuksia tietyille aloille erikoistuneista osaajista ja silloin koitetaan pienentää kohderyhmää nimenomaan näiden sivustojen avulla.

Mistä aloittaa

Jokainen henkilöstövuokrausyritys pitää omilla sivuillaan luetteloa heillä saatavista paikoista. Sieltä löytyy usein työpaikkoja, joita ei muualta löydä. Tämän takia on tärkeää tehdä lista isommista henkilöstövuokrausyrityksistä ja käydä läpi heidän nettisivustonsa. Jos löytyy ilmoitettu puhelinaika, jolloin voi soittaa ja esittää kysymyksiä, niin siinä tapauksessa kannattaa soittaa ja kysyä haluamansa työn perään. Heillä on myös paljon paikkoja auki, joista ei ilmoiteta tai jotka ovat tulossa julkiseen hakuun vasta lähiaikoina. Tässä tapauksessa voi hyvällä tuurilla olla ehdokas numero 1.

Yllättävän tehokas ja tuloksellinen on myös sosiaalinen media. Siellä voi laittaa julkisen ilmoituksen työpaikasta, jota tavoittaa. Monilla yrityksillä on omilla kanavilla ilmoituksia vapaana olevista työpaikoista, eli jos tavoittaa tiettyä paikkaa tietyssä yrityksessä, tällöin kannattaa pitää silmät auki. On myös olemassa useita ryhmiä, joissa tietyllä alueella asuvat tai tietyssä ammatissa toimivat ilmoittavat vapaista työpaikoista. Siellä voi myös kertoa halusta päästä tiettyyn työtehtävään tietyllä alueella. Tämä keino on erityisesti suosittu toisessa maassa asuvien kesken. Esimerkiksi henkilö muuttaa vaikkapa Espanjaan eikä pääse alkuun paikallisilla työmarkkinoilla kielivajeen takia. Tällaisessa ryhmässä saattaa olla tarjolla jotakin työtä omalla äidinkielellä vaikka asuukin ulkomailla.

Mihin keskittyä

Mihin keskittyä

Nykyään on lähestulkoon aina pakko lähettää oma CV työn hakemisen yhteydessä. Jos sellainen tuntuu oudolta eikä tiedä mistä aloittaa, ohjeet löytää helposti netistä. Ne voivat löytyä TE-toimiston sivuilta tai erilaisista blogeista. Monet opetusvideot opastavat melko hyvin CV:n tekemisessä. Videohakemus on taas asiana melko uusi, mutta kasvattaa jatkuvasti suosiota. Asia jakaa mielipiteet kahtia ja sen takia jokaisen olisi syytä miettiä mihin panostaa. Koska jokaiselle työnantajalle on tehtävä erillinen videohakemus, niitä voi ehtiä tekemään päivän aikana vain muutaman. Sen sijaan tavallisen hakemuksen, jossa liitteenä on CV, voi päivän aikana lähettää usealle kymmenelle työnantajalle. Jokainen päättää itse, mistä aloittaa ja millä asialla etenee jatkossa. Tämä on varmaankin tärkein lähtökohta, jolla tavoittaa parhaat kanavat työnhaussa.

Mikä Tekee Pohjoismaista Taloudellisesti Vankan

Se, miten hyvin eri viranomaiset ja työmarkkinoiden osapuolet tekevät yhteistyötä Pohjoismaisten valtioiden kesken on merkittävää ja se on luonut hyvät edellytykset sille, että Pohjoismaat on säilyttänyt maksukykynsä ja vankan taloudellisen toimeentulonsa maailman ekonomisista kriiseistä huolimatta. Nyt uudempana uhkana on väestön ikääntyminen ja sen kautta tuleva työntekijöiden puute, jota pitää pystyä paikkaamaan työperäisen maahanmuuton tuomilla mahdollisuuksilla järkevästi. Valitettavasti Pohjoismailla ei ole yhtenäistä maahanmuuttosuunnitelmaa eikä muun muassa pakolaissuunnitelmaa, joka osakseen heikentää Pohjoismaiden yhteistyötä ja sitä kautta kehittyvää yhteiskuntarakennetta. Muun muassa Suomella ja Tanskalla on selvästi jyrkempi maahanmuuton politiikka kuin muun muassa Norjalla ja Ruotsilla. Tällä hetkellä Ruotsi taisteleekin poliittisesti maahanmuuton tuomia uusia kulttuurillisia ongelmia vastaan. Pohjoismaihin on kehitetty niin kutsuttu turvaverkko, joka on pohja pohjoismaiselle työmarkkina mallille. Pohjoismaan valtion kansalaisen on helppo tehdä työtä maarajoista huolimatta missä tahansa valtiossa ja sitä tuetaan erilaisin toimenpitein. Sosiaaliturvaa voi esimerkiksi saada kansalaisuudesta huolimatta joko omasta kotimaasta työnhakun ohella toisessa Pohjoismaassa tai nykyisestä asuinmaasta vaikka kansalaisuus olisikin toinen. Näin mahdollistetaan työperäisen muuton ja liikkuvuuden mahdollisuus.

Maksuton koulutus on kaiken perusta

Maksuton koulutus on kaiken perusta

Se vankka pohja ja osaamisen kartoittaminen, minkä mahdollistaa koko Pohjoismaissa oleva maksuton koulutus mahdollisuus on kaiken työvoiman ja osaamisen edellytys. Huippu teknillisyys ja modernin yhteiskunnan laajat ja mielenkiintoiset vaihtoehdot tarjoavat jokaiselle jotakin. Koulutus toisessa Pohjoismaassa varmistetaan ja sallitaan Helsingin Sopimuksen turvissa. Ikääntyvien uudelleen koulutus mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti ja uudelleen koulutuksen piiriin tarttuu moni pitkäaikaistyötönkin. Naisten koulutus on maailman luokkaa. Pohjoismaiden koulutus ja sen tulokset puhuvat puolestaan. Työllisyys on hyvällä mallilla ja työurat ovat pitkiä ja monipuolisia. Ikääntyvä sukupolvi tekee töitä pidempään ja uudelleen kouluttautuu vielä työelämänsä loppu puoliskollakin. Yrittäjyys ja varsinkin pienyrittäjyys on monelle malli elinkeinolle ja sitä tuetaan monin tavoin koko Pohjoismaiden alueella.

Innovatiivinen hyvinvointivaltio

Innovatiivinen hyvinvointivaltio

Pohjoismaissa ei ole maailman mittakaavassa suuria tuloeroja. Vuoden 2008 alkanut maailman laajuinen talouden kriisi ajoi monet maat syviin vesiin ja vaikutti suuresti myöskin Pohjoismaiden tuloksellisuuteen ja talouteen, mutta hyvinvointimallimme muuntautuminen ja nopeat taloudelliset teot kuitenkin auttoivat Pohjoismaat läpi kriisin suhteellisen kevyesti ja sen jälkeen onkin muut niin Euroopan kuin Euroopan ulkopuolisetkin maat ottaneet oppia Pohjoismaiden luomasta hyvinvointimallista ja hallintomallista. Pohjoismaalaiselle työntekijälle ja yrittäjälle luotu turvaverkko mahdollistaa innovatiivisten hankkeiden ja kokeilujen testaamista käytännössä ja kansalaiset uskaltavat haastaa perinteiset ajattelumallit yhä uudelleen ja uudelleen vastaamaan paremmin nykyajan henkeä ja globalisaation, ilmastonmuutoksen, taloudellisen epävakauden ja digitalisoimisen polkua. Tunnusmerkkinä tässä on sosiaalipalveluiden antama turva ja tuki. Tasa-arvoisuuden kautta ja tasaisen tulonjaon kautta kaikilla Pohjoismaalaisilla kansalaisilla on loistavat edellytykset menestykseen. Suuret tutkimuspanostukset niin kansallisella tasolla kuin kokonaisuutena Pohjoismaissa tuovat uudet teknologian ja uudenlaiset yrittämisen vanhan taloudellisen toimivan kokonaisuuden rinnalle. Teknologiaa arvostetaan ja uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Huomattavat luonnonvarat ja niiden hyötykäyttö ekologisesta näkökulmasta ja kestävän kehityksen näkövinkkelistä ovat tunnettuja maailmalla ja energiateollisuudessa keskitytään nyt tällä hetkellä korvaamaan ja löytämään uusiutumattoman energian rinnalle parempia ja kestävämpiä ilmastonmuutoksen huomioon ottavia ratkaisuja. Inhimillisyys ja tasapaino työelämän ja uran sekä vapaa ajan sekä perhe-elämän välille rakennetaan joustavaksi. Hyvinvointimallia uudistetaan jatkuvasti ja siihen panostetaan suuresti niin kansallisesti kuin Modernin Pohjolan ja Pohjoismaiden neuvoston toimesta. Euroopan Unioni myös pyrkii toiminnallaan yhtenäistämään koko Euroopan yhtenäistämistä, joka tukee Pohjoismaiden missiota ja visiota.

Suomen suuret työnantajat

Suomi on vähäväkilukuiseksi maaksi tunnetusti hyvin toimeentuleva ja maailmallakin tunnustusta saanut innovatiivinen ja kehitykseen tähtäävä sitkeä pohjoinen lintukoto. Olemme tottuneet siihen, että täällä hommat toimii ja isot työnantajamme pitävät huolen siitä, että meillä menee hyvin. Ja niin kaiketi asian laita onkin, mutta viime aikojen uutiset ovat hieman latistaneet tätä autuuden kuvaa ilmoittamalla vähän väliä kuinka suurimmat työnantajamme, kivijalkamme, taas kerran vähentävät roimalla kädellä työvoimaa. Edelleen kuitenkin voisi kuvitella, että vakain virka ja varmin palkkapussi tulee juuri näiltä ​suurimmilta työnantajilta​, mutta onko tämä faktaa vai vain turvallisen tuntuinen mielikuva. Tilastot näyttäisivät edelleen kertovan, että Nokia Oyj on henkilöstömäärältään Suomen suurin yritys. 

Suomen suuret työnantajat

Omakohtaiset kokemukseni Suomen suurimmasta työnantajasta olivat nuorena aikuisena vietetyt vuorotyökuukaudet matkapuhelinten kokoonpanolinjastolta. Tuona aikana en ainakaan itse osannut liiemmin ison työnantajani tuomaa vakautta arvostaa. Se oli ensimmäinen oikea työpaikka nuorelle itsenäistyvälle itselleni ja laskut ja vuokra oli maksettava. Pitkät työvuorot ja jatkuvasti vaihtelevat työajat olivat kova koulu naiiville nuorelle joka hetki sitten oli kuvitellut, että aikuistuminen olisi ihan helppo nakki. Linjastolla oli kymmeniä ikäisiäni nuori aikuisia. Kaikista huomasi, että työnkuva ei ollut intohimo ja raha oli ainoa kannuste palata vapaiden jälkeen takaisin linjastolle. Moni ei palannut. Lopulta en enää itsekään. Nuoren energisellä seikkailunhalulla, päätin, että elämä ei ole linjastoa varten, vaan jotain parempaa ja kiinnostavampaa on varmasti tarjolla! Ainakin palkka olisi muualla parempi. Sittemmin olen ajatellut asiaa useasti. Nokia Oyj tarjosi minulle vakaat työtunnit, mukavia työsuhde-etuja ja mikä tärkeintä palkkapussin jolla eleli kuukaudesta toiseen oikeen mukavasti. Tällaiseen työnantajaan en olekaan jälkeenpäin saanut tutustua. Väittäisin, että yleisesti ottaen Suomessa työnantajat ovat lähes poikkeuksetta kiinnostuneet työntekijöidensä viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista, ainakin jollakin tasolla. Mutta onko asia kuitenkin niin, että mitä isompi työnantaja, sitä paremmat ovat resurssit pitää huolta työntekijöistä ja kasvattaa näin myös työmotivaatiota.

Kenen leivissä viihdyt?

On sanomattakin selvää, että kiinnostava työnkuva, kilpailukykyinen palkka ja viihtyisä työympäristö takaavat onnellisimmat työntekijät. Sellaisesta työpaikasta on ainakin aikuiseen ikään ehtineen vakavaraisuutta tavoittelevan ihmisen hankala irtisanoutua. Toinen tarina on, jos irtisanotaan ilman omaa pyyntöä. Pitkät vuodet Nokian, Keskon tai Postin palveluksessa saattavat loppua yllättäenkin suurten yhtiöiden tehdessä suuria päätöksiään työntekijän ikään, persoonaan tai antamaansa panokseen katsomatta. Suuryhtiöillä taatusti on helpompaa irtisanoa pitkäänkin palvelleita alaisiaan verrattuna pieniin perheyrityksiin, jotka tietävät, että yhtä vaikeaa on löytää erinomainen työntekijä kuin on napata itselleen sopiva työpaikka tuhansien hakijoiden joukosta. Näihin ongelmiin tuskin koskaan saadaan kaikkia palvelevaa ratkaisua ja kaikki joutuvat taipumaan kompromisseihin ja muutoksiin ennemmin tai myöhemmin. On hyvin selvää, ettei ole yhtä yleistä mielipidettä siitä, mistä löytää sen parhaimman työnantajan ja kenen leipiin ei missään nimessä kannata lähteä. Suurilla on ehkä suuremmat resurssit, mutta pienillä saattaa olla suurempi sydän. Itse omasta kokemuksestani voin vahvistaa, että toimiessani yksityisyrittäjänä kaipailin useinkin ison yrityksen palvelukseen. Siellä kaikki toimi suhteellisen mutkattomasti ja omalla vastuulla oli vain minulle annetun toimenkuvan suorittaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Ja ulkomailla työskenneltyäni aloin suunnattomasti arvostaa sellaisia etuuksia kuin työterveyspalvelu sekä sairauslomakorvaus.  Helsingin kaupungin sivuilta sen sijaan käy hyvin nopeasti ilmi, että he ovat Suomen suurin työnantaja. Kaupunki mainostaa sivuillaan, että heidän palveluksessaan on 38 000 eri alojen ammattilaista. Näyttää siltä, että kehitys on edelleen työntämässä ihmisiä maaseuduilta kohti alati kasvavia kaupunkeja ja työpaikoista on edelleen sekä pulaa  että puutetta. Riippuen perspektiivistä ja siitä, mitä kukin etsii. Nämä asiat kun eivät ole tilastojen sanelemia vaan jokaisen henkilön oman elämänsä tärkeimpiä valintoja. 

Hyvinvointivaltion Mallin Uhkat Ja Haasteet

Pohjoismaalainen hyvinvointi valtio on ollut ideologiana kestävä ja menestyvä malli kautta vuosikymmenten. Sen tuoma turva kansalaiselle on merkittävä ja tasa-arvoistaa yhteiskuntaa sekä tasapainottaa tuloeroja. Tästä syystä niin sosiaalipalvelut kuin koulutuskin on mahdollista rakentaa maksuttomaksi ja työelämän ulkopuolelle joutuvat kansalaiset saavat tukitoimien kautta itsensä takaisin yhteiskunnan jäseneksi helposti. Malli on toiminut tähän mennessä erinomaisesti, mutta muuttuvassa maailmassa on alkanut kuhista, onko tämä malli sittenkään enää se, jolla rakennetaan toimivaa ja kestävää valtiollista rakennetta? Miten käy, kun maailma muuttuu, ei voi kukaan sanoa, mutta meillä pohjolassa on loistavat edellytykset sille, että hyvinvointi malli jatkaa samaa rataansa vaikkakin hieman erilaisella ja uudistuneella mallilla. Se on selvää, että paikalleen ei tämä malli voi jäädä ja se, miten ongelmat ratkaistaan ovat kiinni suuresti yhteistyöstä, uusien innovatiivisten ratkaisujen synnystä ja maiden välisestä avoimesta kommunikaatiosta ja neuvottelusta. Pohjoismaat tulee pärjäämään hyvin avoimuutensa, näkökantojensa ja arvojensa valossa, nyt tarvitaan vaan selkeää suuntaa mihin mennä.

Uhkana digitalisaatio

Uhkana digitalisaatio

Miksi digitalisaatio olisi uhkana hyvinvointivaltiolle? Vastaus tulee yksinkertaisesti siitä, että digitalisaation myötä matalasti koulutettujen työpaikkojen sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpaikkoja vähenee jatkuvaan tahtiin. Ihmisen tekemä työ voidaan helposti korvata nykyaikana koneilla ja tietokoneilla sekä osa työstä on jo täysin digitalisoitunut niin, että ollaan pienessä ajassa menetetty runsaasti erinäisiä työpaikkoja ympäri maailmaa. Pohjoismaiden valtiot ovat pienen kokonsa vuoksi kärsineet tästä muutoksesta suuresti ja uusia työpaikkoja täytyy saada sekä uudenlaista kouluttautumista ja kansalaisten uudelleen kouluttautumista täytyy tehostaa, jotta yhä useampi saadaan mukaan digitalisaation tuomiin uusiin tuuliin.

Väestön ikääntyminen

Terveydenhuolto ja hyvinvointi menot tulevat kasvamaan radikaalisti ympäri Pohjoismaita. Työikäinen kansa ei pysty yksin kuromaan taloudellista menetystä kiinni ja uusia veron ja tulon lähteitä on löydyttävä korjaamaan ikääntyvän kansan menoja. Se miten muutokseen suhtaudutaan ja minkälaisia liikeitä tehdään niin valtioiden sisällä kuin yhdessä Pohjoismaissa, on vielä mysteeri, mutta tieto ja fakta on se, että mutta on tapahduttava pian tai tilanteesta kärsii jokaisen valtion talous. Se miten korvataan työikäisten menetys ylipäätään työmarkkinoilla, on täysin kiinni nyt työperäisestä maahanmuutosta. Pieni väestöisiin maihimme täytyy löytää pätevää työvoimaa, jotka elvyttävät tilannetta. Työmarkkinoille tarvitaan varsinkin sosiaali- ja hyvinvointi aloille runsaasti tekijöitä ja maahanmuuton mukana tuomat uhkat ovat todellisia ilman pätevää ja pitkäjänteistä suunnittelua. Pohjoismaat ovat kuitenkin erittäin sopeutumiskykyisiä muuttuvassa maailman tilanteessa, joten oikeanlaisiin ratkaisuihin varmasti päädytään alkukankeuden jälkeen. Rajaesteet tulee poistamaan ja Pohjoismaiden sekä koko muun maailman välille on luotava yhtenäisempiä säännöksiä.

Väestön ikääntyminen

Globalisaatio Vahvasti globalisoitunut työ varsinkin digitalisaation uusien työn kuvien ja työpaikkojen ympärillä on vahvasti kilpailtua. Perinteisen työn voikin viedä korkeammin koulutettu toiselta puolelta maailmaa, kun fyysinen sijainti ei enää merkitsekään työnhaussa kaikkea. Kun työn voi teettää muualla edullisemmin ja erilaiset sopimukset ja kauppa alan mahdollisuudet laajenevat, usein toiminta niin tuotantolaitoksissa kuin muussakin työssä viedään sinne, missä siitä saadaan paras tulos. Tällöin iso osa esimerkiksi tuotantolaitoksista on siirtynyt muualle kuin Pohjoismaihin, sellaisiin maihin, joissa palkkaus ja verotus on huomattavasti pienempää kuin Pohjoismaissa. Viennin ja tuonnin osalta helpottuminen tuo myös mahdollisuuksia, mutta vie myös työtä Ja osaamista muualle pienistä Pohjoisista valtioista, tästä syystä Pohjoismaiden yhtenäistyminen ja sitä kautta vahvuuden tuominen esille on erityisen merkittävä ja tärkeä missio. Yhdessä olemme vahvempia.

Pohjoismaiden Neuvoston Palkinnot osa 2

Ainutlaatuinen palkintojenjako tilaisuus järjestetään aina vuosittain syksyllä yhdessä Neuvoston kokouksen kanssa. Istunnon maa riippuu siitä, kuka minäkin vuonna hallitsee presidenttiyttä, sillä syys istunnon maa valikoituu Neuvoston presidentin asuinmaan mukaisesti. Palkintoja hallinnoi erilaiset rahastot sekä jäsenet ja muun muassa Elokuvapalkintoa hallinnoi Nordic Film & TV Fund eli Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto. Elokuvapalkinto jaetaan usein pohjoismaalaisen kielen koko pitkälle elokuvalle, joka on taiteellisesti jollakin tavalla merkittävä sekä uudistava. Palkintolautakunnan jäsen tulee olla elokuva-alan asiantuntija ja joilla ei ole kytköksiä ehdokkaiden taloudellisiin etuihin. Jokaisesta maasta valitaan yksi elokuva ehdolle. Elokuvapalkinnon voittoraha jaetaan ohjaajalle, käsikirjoittajalle ja tuottajalle eikä koko elokuvayhtiölle. Vuonna 2017 elokuvapalkinnon voitti suomalainen elokuva: Tyttö nimeltä Varpu, joka on Selma Vinhusen käsikirjoittama ja ohjaama elokuva.

Ympäristöpalkinto

Ympäristöpalkinto myönnetään sellaiselle taholle, joka on antanut merkittävän panostuksensa luonto- ja ympäristötyöhön. Palkinnon saaja voi olla yritys, organisaatio tai jopa yksityinen henkilö mistä tahansa Pohjoismaan maista. Sitä on jaettu vuodesta 1995 alkaen ja valinta prosessissa on kolmivaiheinen järjestelmä. Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa, jonka jälkeen kansalliset lautakunnat valitsevat tästä joukosta yhden tai maksimissaan kaksi ehdokasta lopulliseen kilpailuun. Nämä lautakunnat ovat kansallisia ja maa kohtaisia. Sen jälkeen lopullinen palkintolautakunta kokoontuu ja valitsee ehdokkaiden joukosta palkinnon saajan. Palkinto jaetaan yhdessä muiden palkintojen kanssa palkinnon jakotilaisuudessa, joka pidetään Pohjoismaiden neuvoston syys istunnon kanssa samaan aikaan. Ympäristöpalkinnon on muun muassa voittanut edellisinä vuosina Scandic-hotelliketju ja färsaarelainen ympäristöaktivisti Bogi Hansen.

Ympäristöpalkinto

Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto

Lasten ja nuorten kirjallisuuden palkinto jaetaan niin kulttuurillisesti merkittävästä kuin myös ympäristöyhteistyön osalta merkittävästä näkökulmasta. Tätä palkintoa hallinnoi Reykjavikin Pohjolan-talo. Varat palkintoon tulevat suoraan pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön budjetista. Teoksen tulee molla kaunokirjallisuutta, joka on kirjoitettu jollakin pohjoismaalaisella kielellä. Se voi olla proosa, runo tai näytelmäteos. Siinä voi olla yhdessä niin tekstiä kuin kuviakin. Palkinto saatetaan jakaa palkintolautakunnan toimesta osiin, jos niin päätetään, sillä jos kirja on yhteistyö esimerkiksi kirjoittajan ja kuvittajan yhteistyötä. Kirjallisuus hyväksytään sen vuoden palkinto ehdokkaaksi, jos se on pääkielillä eli tanskaksi, ruotsiksi, suomeksi, norjaksi tai islanniksi kirjoitettu ja tuotettu maksimissaan kaksi vuotta ennen palkinnon ehdokkaaksi asettumista. Mutta jos kirjallisuus on tuotettu muilla kielillä fäärin-, grönlannin tai saamenkielisenä taikka teos on ahvenanmaalainen, voi teos olla maksimissaan neljä vuotta vanha. Ehdokkaista työstetään käsikirja, jonka hyväksyy Pohjoismainen ministerineuvosto yhdessä neuvoston ja palkintosihteeristön kanssa. Saamelaiselta alueelta tai Färsaarilta, Ahvenanmaalta ja Grönlannista voidaan asettaa kirjallisuusjärjestön suosituksesta yksi ehdokas ehdolle, mutta tällöin palkinnoista vastaavaan lautakuntaan pitää ottaa myös liitännäisjäsen kyseiseltä alueelta. Niin liitännäisjäsen, kun varsinaiset jäsenetkin tulevat olla kirjallisuuden asiantuntijoita ja hyvin perillä Pohjoismaiden alueen kirjallisuudesta. Muut maat voivat asettaa ehdolle kaksi teosta kustakin maasta. Ehdokkaat on ilmoitettava ja asetettava vähintään kuusi kuukautta ennen palkinnon jakamista. Ennen ehdokkaiden julkistusta, teoksien kansallisia lautakuntia koskee täysi vaitiolovelvollisuus siitä, mitkä teokset on asetettu ehdolle.

Musiikkipalkinto

Musiikki palkinto jaetaan esittävälle säveltaiteelle ja luovalle säveltaiteelle peräkkäisinä vuosina vuorotellen. Se mitä musiikki lajia tai genreä esittäjä esittää, ei ole väliä. Omaleimaisuus ja taidokkuus ovat avainsanoja musiikkipalkinnon saajassa ja säveltäjän vuotena kyseisen säveltäjän täytyy olla elossa oleva, jotta hänet voidaan asettaa ehdolle. Esiintyvän säveltaiteen palkinnon saaja koskien otetaan myös huomioon toiminnan jatkuvuus.

Musiikkipalkinto

Pohjoismaiden Neuvoston Palkinnot osa 1

Pohjolassa pitää olla hyvä asua, tehdä työtä ja elää. Pohjoismainen neuvosto sisältää 87 valittua jäsentyä kaikista jäsenmaista. Jäseniä on Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Tanskasta eniten. Kaksikymmentä edustajaa. Islannilla seitsemän ja Ahvenanmaalta pitää olla kaksi Suomen edustajista ja Tanskalla kaksi edustajista täytyy olla Färsaarilta ja kaksi Grönlannista. Suomi liittyi Pohjoismaisten neuvostoon vuonna 1955. Neuvoston jäseneksi tullaan parlamenttien kautta eli ei suorilla vaaleilla vaan parlamentit valitsevat keskuudestaan edustajansa. Neuvoston presidentti valitaan vuosikokouksessa ja seuraava vuosi kokous järjestetään presidentin omassa kotimaassa. Presidenttiys on kiertävä ja vaihtelee vuosittain maasta toiseen. Päivittäisestä toiminnasta vastaa valiokunnat ja neuvostoa palvelee sihteeristö, joka toimii Kööpenhaminasta käsin. Nykyinen neuvoston johtaja on ruotsalainen Britt Bohlin. Pohjoismaisten Neuvoston yhteistyöelin on Pohjoismaiden ministerineuvosto, jonka päävastuu on pääministereillä. Pääministerit tapaavat muun muassa ennen EU-huippukokousta keskenään ja näin ollen yhtenäistävät Pohjoismaiden näkemyksiä ja kantoja sekä puheenvuoroja. Pohjoismaiden neuvostolla on budjetti palkintojen jakoon, joka yhtenäistää kulttuurillisesti koko Pohjoismaita. Nämä palkinnot jaetaan suurimmista kulttuurillisista teoksista vuosittain.

Minkälaisista palkinnoista on kyse?

Kirjallisuuden palkintoa on jaettu jo jopa vuodesta kuusi kymmentä kaksi, jolloin Helsingin Sopimus allekirjoitettiin. Musiikkipalkinto jaetaan, joka toinen vuosi säveltäjälle ja joka toinen vuosi esiintyjäryhmälle, jotta saadaan luovan ja korkeatasoisen esittämisen palkinto jaettua tasapuolisesti Pohjoismaiseen musiikkiin. Elokuva ja lastenkirjallisuus palkinnot ovat kaikkein uusimpia palkintoja, joita jaetaan. Lasten- ja nuorten kirjallisuuspalkinto lisättiin 2013 mukaan palkintojen listalle, sillä neuvosto haluaa tukea monivuotisesti pyrkimyksiä saada Pohjolan lasten ja nuorten kirjallisuuteen puhtia ja haluaa panostaa sen kehittymiseen. Elokuvapalkinto jaettiin ensikerran 2002 kokeilun omaisesti, mutta se vakiinnutti paikkansa vuonna 2005 ja jaettiin siitä lähtien joka vuosi säännöllisesti. Jokaisella palkinnon viidellä eri haaralla on oma lautakuntansa, joka päättää kuka palkinnon saa ja myös päättää palkinnon ehdokkaista. Palkinnot kukin ovat suuruudeltaan 350 tuhatta Tanskan kruunua eli miltei viisi kymmentä tuhatta euroa tarkalleen 47 tuhatta euroa. Palkintojen tarkoitus on tukea ja tuoda esille maiden välistä yhteistyötä. Kirjallisuus sekä ympäristö palkinnot ovat näistä palkinnoista kaikkein arvostetuimmat ja hakemuksia tulee joka vuosi reippaasti. Yksittäiset palkintolautakunnat koostuvat jäsenistä, joissa on mukana kaksi jäsentä kustakin Pohjoismaasta. Suomen osalta toinen jäsenistä tulee olla suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen. Jäsenten tulee olla maansa ja palkinnon agendan ammattilaisia ja asiantuntijoita ja tunnettava aihealue hyvin.

Pohjoismaiden Neuvoston Palkinnot

Palkinnon suuruus on lähes viisikymmentä tuhatta euroa

Neuvosto jakaa vuosittain oman vuotuisen huippuistuntonsa aikana viisi erilaista palkintoa. Palkinnot ovat seuraavat: elokuvapalkinto, lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, musiikkipalkinto, ympäristöpalkinto ja kirjallisuuspalkinto. Ideana miksi palkintoja jaetaan neuvoston kautta, on se, että on tarkoitus tehdä maiden välistä yhteistyötä tunnetummaksi. Kulttuuriyhteistyön lisääminen edistää myös muita neuvoston Helsingin Sopimuksessa päätettyjä asioita kuten tunnettavuuden lisäämistä sekä media huomiota. Palkinnoilla herätellään mielenkiintoa koskien alueiden ja maiden eri kieliin, musiikkiin ja elokuviin. Ympäristöpalkinnon puitteissa pyritään luomaan ja esittämään viestiä merkittävästä panostuksesta Pohjoismaiden kestävään kehitykseen. Palkinnoilla on vahva kansainvälinen asema ja ne ovat tunnetuimmat palkinnot koko Pohjolan alueella. Jokaisella palkinnolla on oma jäsennelty ja säännöstelty valintaprosessi ja omat ehtonsa niin ehdokkaista kuin myös palkintolautakunnan jäsenistä. Säännöt eivät ole yhtenäiset vaan riippuvat siitä, mistä palkinnosta on kyse. Palkinnot jaetaan usein vaikutusvaltaisten henkilöiden toimesta palkintogaalassa vuosittain. Vuonna 2018 palkinnot jakoi Norjan pääministeri yhdessä Norjan kruunuprinsessan kanssa.

Helsingin Sopimus Pääpiirteissään osa 2.

Helsingin Sopimus on sopimus, joka sitoo yhteen ja pyrkii yhtenäistämään niin lainsäädäntöä, koulutusta, työmarkkinoita kuin opiskelumahdollisuuksiakin koko Pohjoismaissa. Sopimuksen ehdot on hyväksytty kaikkien mukana olevien maiden osalta ja niitä toimeenpanee ja säätää jokaisen maan yhteistyöministerit yhteistyössä maiden pääministerien kanssa. Mukana olevat maat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa. Sopimuksen ensimmäisessä osuudessa lyhyesti pyrittiin säätämään yhtenäiset säädökset ja lait niin koulutuksen, kuin rikos lainsäädännön puitteissa. Sopimus kattaa poliittisen, kulttuurillisen ja taloudellisen yhtenäistämisen. Kaikki Pohjoismaisen yhteistyön toiminta hoidetaan niin Pohjoismaiden neuvostossa, Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja pääministereiden sekä ulkoministereiden sekä muiden ministereiden kokouksissa ja yhteistyöelimissä. Myös maiden ammattiviranomaisten toimesta ja niiden välillä voidaan tehdä Pohjoismaisen yhteistyön toimintaa. Pohjoismaiden neuvosto voi antaa neuvoja ja tehdä aloitteita jonkin yhteistyö sopimuksen tai asian tiimoilta. Se voi myös hyväksyä suosituksia ja tehdä lausuntoja ministerineuvostolle. Neuvostossa on 87 valittua jäsentä ja edustajaa. Jäsenet valitaan vuosittain vaaleissa ja jäsenistö kokoontuu vähintään kerran vuodessa tai silloin kun puheenjohtajisto siitä päättää.

Taloudellinen ja muu yhteistyö

Taloudellinen ja muu yhteistyö

Talouspolitiikan nimissä eri aloilla on yhteistyössä neuvoteltava muiden Pohjoismaisten valtioiden kanssa. Sopimuksella pyritään saamaan maailman vahvin alueellinen yhteistyö aikaiseksi. Erilaiset yrityksen sijoitukset ja tuotanto toiminta tulisi pyrkiä levittämään koko Pohjoismaiden alueelle ja tulisi pyrkiä luomaan edellytykset toimia kahdessa tai useammassa Pohjoismaassa yhtäaikaisesti. Maksu ja valuutta asioissa pyritään yhteisiin ratkaisuihin ja pääoman siirron vapautta tulee edistää niin, että se on mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista maiden välillä. Kaupan ja viennin ja tuonnin yhteistyötä tulisi vahvistaa ja sen edellytyksien esteet poistamaan. Kansainvälisissä kauppa-asioissa yhteistä kantaa ja toimintaa tulisi vahvistaa. Pohjoismaisten maiden tullikäytäntö tulee olla yhtenäinen ja sitä tulisi yksinkertaistamaan maiden välillä niin, että se on mahdollisimman helppoa, vaivatonta ja mutkatonta. Rajaseutujen kansalaisille pyritään luomaan edellytykset, että heidän asuminen ei häiriinny rajatoiminnasta. Pohjoismaisten yritysten asioita tulee viedä kansalaisia ja yrityksiä hyödyttävään suuntaan. Hallituksella on suuri vastuu arvojen ja vastuiden valvomisessa. Pohjoismainen virkamies edustaa koko Pohjoismaiden maiden kansalaista tarvittaessa, sikäli se on sopusoinnussa virkatehtävien kanssa. Avunanto kehitysmaille on yhteistyössä rakennettua. Medialle voidaan esiintyä yhteisesti, jos se on tarkoituksen mukaista. Tiedotustoimintaa voidaan muutenkin tehdä yhdessä, kun siitä on sovittu. Yhteistyöstä ollaan myös sovittu, että siinä pyritään mahdollisimman suureen julkisuuteen ja levitykseen, jotta yhteistyöstä saadaan suurempi media kuva.

Yhteistyö liikenteen ja ympäristön alalla

Tavaranvaihdon ja maiden välisten yhteyksien parantaminen tulee jatkua ja helpottua ja muuttua tarkoituksen mukaisemmaksi. Kahden eri maan yhteyksien rakentaminen pitää aloittaa neuvottelujen pohjalta ja rakentamisessa tulisi neuvotella aina molempia hyödyttävä ratkaisu yhdessä. Koko Pohjoismaiden aluetta pyritään rakentamaan yhdeksi passintarkastusalueeksi, jolloin tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että Pohjoismaiden kansalainen ei tarvitse passia matkustaessaan Pohjoismaiden alueella tai sen sisällä maasta maahan. Liikenneturvallisuutta halutaan myös yhtenäistää ja kehittää yhdessä. Ympäristönsuojelun lainsäädännön tulisi olla samanlainen maasta riippumatta. Ympäristönsuojelusäännökset pyritään yhdenmukaistaa niin saasteiden ja päästöjen, ympäristöä kuormittavien myrkkyjen ja ympäristölle koituvien muiden häiriöiden ja haittojen osalta. Niiden säännökset ja ohjeistukset tulisi olla koko Pohjoismaisten maiden yhteiset. Luonnonsuojelualueiden ja ulkoiluun tarkoitettujen alueiden rauhoittaminen ja niistä huolta pitäminen tulisi olla yhteinen asia. Erilaisten Pohjoismaisten kasvien ja eläinten uhanalaisuus ja suojeluun liittyvät toimenpiteet tulee koskea kaikkia maita yhdessä. Tuki toimenpiteitä tehdään yhdessä ja säännökset koskevat kaikkia maita.

Helsingin Sopimus Pääpiirteissään osa 1

Helsingin Sopimus on sopimus, joka on tehty Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministeriöneuvoston yhteistyössä koskemaan alueen maiden yhtenäisyyttä. Pohjoismainen yhteistyö on alueellinen niin taloudellista, kulttuurillista kuin sivistyksellistä yhteistyötä tekevä yhteistyö sopimus Pohjoisen maiden välillä. Mukana Pohjoismaisessa yhteistyössä ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti ja Ahvenanmaa ja Färsaaret. Poliittisesti maiden pääministerit ovat sopineet yhteistyöstä Helsingin Sopimuksen mukaisesti jo vuonna 1962 ja sopimusta on viimeksi korjattu tai uusittu vuonna 1996. Tämä sopimus on kattava ja koskee kaikkia yhteistyössä olevia maita ja sen tärkeimmät yhteistyön osuudet ja artiklat on jäsennelty tähän artikkeliin. Helsingin Sopimuksen turvin kaikki maat voivat kehittää ja yhtenäistää omaa toimintaansa tukemaan Pohjolan yhtenäisyyttä. Sopimuksessa käsitellään niin taloudellinen puoli kuin esimerkiksi sivistyksellisesti ja koulutuksen osalta yhtenäistyminen. Kerran vuodessa järjestetyssä huippukokouksessa tilannetta arvioidaan ja kehitetään edelleen. Jokainen maa sitoutuu omalla poliittisella toiminnallaan tekemään asioita sopimuksen ehtojen eteen. Jokaisen maan pääministereiden tukena toiminnassa on niin kutsutut yhteistyöministerit, jotka auttavat pääministereitä ottamaan huomioon Helsingin Sopimuksen säännökset omassa toiminnassaan ja erinäisissä poliittisissa ja muissa keskusteluissa ja päätöksenteossa. Sopimus tulee huomioida myös kansainvälisissä toimissa ja Euroopan erilaisissa konferensseissa sekä päätöksen teossa myöskin. Euroopan Unionin toiminta ei vaikuta sopimukseen ja sen ehtoihin vaan Pohjoismainen yhteistyö toimii omana itsenäisenä neuvoston ja ministerien sopimuksena, jonka toimintaan ei vaikuta Euroopan Union säännökset. Kansainvälisellä tasolla yhtenäiset sopimukset sekä tekeminen toki vaikuttaa Pohjoismaiseen yhteistyöhön, mutta silti sen ei pitäisi millään lailla olla päällekkäin Helsingin Sopimuksen kanssa millään muodolla. Yhteistyön merkitys korostuu alueellisessa hyvinvoinnissa ja siinä keskitytään lujasti yhtenäistämiseen, joka mahdollistaa paremman kulttuurisen ja taloudellisen vahvuuden koko Pohjoismaissa.

Oikeudellinen yhteistyö

Oikeudellinen yhteistyö

Sopimus kertoo, että säädettäessä lakeja ja määräyksiä, on jokaisen maan kohdeltava Pohjoismaisen yhteistyön alueen kansalaisia täysin yhdenvertaisesti oman maansa kansalaisuuteen verrattuna, ellei jostakin erityissyytä toisin katsota tarpeelliseksi. Maiden on myös pyrittävä helpottamaan oikeuden saamista kenelle tahansa Pohjoismaiden kansalaiselle missä muussa maassa tahansa Pohjoismaissa. Lakiyhteistyötä jatketaan ja sopimuksen osallisien tulee pyrkiä yhtenäistää rikoslakejansa ja varsinkin rikosten seuraamus käytäntöänsä. Ideana on se, että kaikkien maiden rikoskäytännöt ja toimeenpanot sekä syytteeseen pano tulisi olla yhtenäinen maasta riippumatta. Lainsäädännön yhtenäistäminen muillakin aloilla on tarkoituksenmukaista ja siihen tulisi pyrkiä.

Sivistyksellinen yhteistyö

Kouluissa ja muussa opetuksessa tulisi ottaa huomioon kaikkien mukana olevien maiden kielten, kulttuurin ja yhteiskunnan opetusta. Mukaan lukien Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan. Jokaisessa maassa tulisi olla mahdollista ylläpitää ja tukea toisen Pohjoismaalaisen kansalaisen opiskelumahdollisuutta. Taloudellinen apu opiskeluun, mitä kotimaa myöntää, tulisi olla riippumaton siitä, missä Pohjoismaista opintoja suoritetaan. Muut pätevyyskoulutukset ja julkinen koulutus tulisi yhtenäistää niin, että pätevyys, tietyissä puitteissa kävisi kaikkialla Pohjoismaissa. Tutkimusyhteistyön piirissä voimavarat yhtenäistetään ja perustetaan muun muassa yhteisiä tutkimuslaitoksia. Sivistyksellistä oppimista kannustetaan myös yhtenäiseksi muun muassa taiteen, kirjallisuuden ja muun muassa televisio ja radiotoiminnan kautta.

Sosiaalinen yhteistyö

Sosiaalinen yhteistyö

Työmarkkinoita tulee kehittää yhteisiksi. Ammatinvalinnan ohjaus sekä työnvälitys tulisi olla yhtenäistä. Säännöt ja työsuojelu laki tulee olla yhdenmukaista. Sosiaaliset etuudet tulisi taata muun Pohjoismaan kansalaiselle yhtä lailla kuin kotimaan kansalaisillekin. Sosiaali- ja terveysala sekä lasten ja nuorten ja päihdetyön osalta yhteistyötä täytyy kehittää. Lääkärintodistuksen sekä muun turvallisuustodistuksen tulee olla pätevä kaikissa muissa Pohjoismaissakin kuin kotimaassakin ja se tulee voida hyväksyä kaikkialla Pohjoismaissa.

Työllisyys

Työllisyys on aina ollut ja tulee aina olemaan isona puheenaiheena ympäri maailmaa. Jokaisen maan tavoitteena on yrittää vähentää työttömyyttä tavalla tai toisella. Työttömyys on laaja käsite ja sen sisään mahtuu monta eri asiaa, jotka vaikuttavat työttömyyteen ja sen seurauksiin. Usein työttömyyden seurauksena on vähenevä kulutus, syrjäytymien ja joissakin tapauksissa alamaailmaan sekaantuminen, kuten huumeisiin tai muuhun laittomaan. Työttömät saattavat myös maksaa valtiolle enemmän kuin työssä käyvät, joka on myös syynä siihen miksi valtiot yrittävät vähentää työttömyyttä. Työttömyyden vähentäminen on kuitenkin haastavaa ja siihen liittyy paljon moniulotteisia ongelmia, joiden korjaamisen vaaditaan paljon energiaa. Jossakin määrin työttömyyttä on myös mahdotonta kitkeä kokonaan pois ja joillakin henkilöillä ei ole mahdollisuutta palata työelämään työttömyyden jälkeen. Tällaisia syitä saattaa olla esimerkiksi sairaus tai masennus, joiden takia työhön paluu on mahdotonta. Jälkimmäinen on kuitenkin korjattavissa oikeanlaisella hoidolla, mutta tämä hoito maksaa valtiolla usein todella paljon, jonka takia kaikkien ei ole sitä aina mahdollista saada.

Työllisyys

Totta kuitenkin on, että moni työtön olisi valmis palaamaan työelämään, jos työpaikan saaminen olisi mahdollista. Kuitenkin kovan kilpailun ja työpaikkojen vähenemisen myötä työpaikan saaminen saattaa olla erittäin haastavaa. Tämän takia tarvittaisiin enemmän kannustusta valtiolta, jolloin yritysten olisi turvallisempaa ja helpompaa palkata uusia työntekijöitä. Toinen on taas yritysten perustamisen helpottaminen, joka vähentäisi uuden yrityksen perustamisen kuluja ja riskejä. Tällöin uusia yrityksiä syntyisi tuplasti enemmän, mikä taas tarkoittaisi enemmän työpaikkoja. Nykyään kuitenkin yrityksen perustaminen ainakin Suomessa on tällä hetkellä todella kallista ja yrityksen perustajan on otettava iso riski elannossaan menettäen kaikki aiemmin saadut tukensa. Tässä asiassa on vielä monella maalla paljon tehtävää, jotta työttömyys prosentti laskisi.

Työttömyys Suomessa

Suomen työttömyysprosentti oli viime vuonna 7,6 prosenttia väestöstä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko lukua ja todennäköisesti luku on isompi, jos lasketaan kaikki tilastojen ulkopuolelle jääneet työttömät. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin viime vuosina eli jotain on tehty oikein työttömyyden hillitsemisessä. Suomessa työttömyys ei sinänsä ole iso ongelma verrattuna muihin Euroopan maihin, joissa esimerkiksi Espanjan työttömyys prosentti on melkein 20 prosenttia väestöstä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että prosentille ei tarvitsisi tehdä mitään. Työttömyyden laskeminen on ikuinen projekti, jonka eteen Suomessa tehdään jatkuvasti töitä erilaisten kannustusohjelmien kautta. Suomessa isoimpana ongelmana on pienten kuntien ja paikkojen työllisyys. Kaupunkialueilla Suomen työttömyys on pienempää ja esimerkiksi Helsingissä etsitään jatkuvasti uusia työntekijöitä, vaikka sielläkin työpaikoista kilpaileminen on kovaa. Suomessa viime vuosina tehdyn tutkimuksen mukaan humanistisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneet työllistyivät kaikkein huonoimmin vuonna 2016. Toisena on taas eri taiteilija alat, joita ei usein lasketa työllisyystilastoihin. Taiteilija aloilla työskentelevät katsotaan usein elättävän itse itsensä, jolloin heitä ei lasketa työttömiksi vaikka heillä ei töitä olisikaan.

Muut työllisyys tyypit

Vaikka työttömyys nouseekin ensimmäisenä mieleen, kun puheeksi otetaan työllisyys, on se vain yksi osa kokonaisuutta. Työllisyyteen lasketaan myös eri alojen työssä käyvät työntekijät ja muut työllisyys tyypit, joilla on mahdollista elättää itsensä. Eri työllisyys tyyppejä ovat yrittäjä, työntekijä, freelancer työtä tekevä, jolloin työ on enemmänkin projektiluonteista ja työnantajia saattaa olla useita. Myös toimihenkilöt, asiantuntijat ja esimiehet kuuluvat kaikki omiin työllisyystyyppeihinsä. Näillä kaikilla on omat työllisyysprosenttinsa, jotka kattavat suurimman osa työllisyydestä. Nykyään yleistynyt freelancer työ on myös saanut monet työttömät työllistämään itse itsensä, jolloin töitä tehdään yhdellä tai monella eri alalla projekteina ja usein myös monelle eri työnantajalle.